Nokkoskeitto

Olen pupeltanut viime päivinä aivan ihanaa nokkoskeittoa. Olen jo pitkään kerännyt innosta piukeana metsistä ja teiden varsilta nokkosia ja kokkaillut niistä mitä milloinkin. Rakastan nokkosen makua ja nokkonen on myös ravitsemukseltaan erinomainen. Tänään kuitenkin koin pienoisen järkytyksen ymmärrettyäni kuinka paljon enemmän nokkosessa on kaloreita pinaattiin verrattuna. (pinaatti 13kcal/100g, nokkonen 43 kcal/100g) Nokkonen on kuitenkin täysin ilmaista ja mielestäni paljon paremman makuista kuin pinaatti, joten ehkä uskallan käyttää sitä ruoanlaitossa jatkossakin. Tästä keitosta tuli kuitenkin ihanan pehmeää ja täyttävää ja kaloritkin jäivät 162 kcal:n annosta kohti.

wikipediasta kopsattua: "Nokkonen on piipitoisuudeltaan 60-kertainen lehtisalaattiin verrattuna, C-vitamiinipitoisuudeltaan viisinkertainen appelsiiniin verrattuna, rautapitoisuudeltaan seitsenkertainen pinaattiin ja kalsiumpitoisuudeltaan kolminkertainen maitoon verrattuna. Nokkosta ei tarvitse ryöpätä pinaatin tavoin. Nokkonen kannattaa kerätä aurinkoisella ilmalla vähätyppisestä maasta (eli ei kompostin tai vastaavan vierestä). Nokkonen puhdistaa verta, lisää virtsaneritystä (eli munuaisten toimintaa), vähentää anemiaa, laskee verenpainetta ja verensokeria, edistää suoliston toimintaa ja pintaverenkiertoa, auttaa yliherkkyysreaktioissa ja poistaa raskasmetalleja.^"

Yritin tehdä keitosta hiukan sydänystävällisemmän version. Pehmeät rasvat tekevät hyvää meille kaikille ja olisivat erityisen arvokkaita syömishäröilijöille. Toki saattaa vaatia rohkeutta käyttää ruoanlaitossa lisättyjä rasvalähteitä, mutta keittoa maistettua ei enää kaduttanut. Pelkästään vedellä ja vaikka pinaatilla ja jauhoilla pyöräytetty keitto olisi varmasti ollut paljon ankeampaa ja ei myöskään niin ravinteikasta.

Vehnäjauhon sijaan suurustin keiton niin ihanilla ohrajauhoilla. Ohran  maku antoi keitolle varmasti myös oman säväyksensä ja se on ravitsemukseltaankin varmasti vehnäjauhoja parempaa. Minulla on aivan erityinen rakkaussuhde ohraan. Ohrasuurimoista saa ihanan lisäkkeen puolet ohrasuurimoita, puolet keitettyä porkkanaraastetta -periaatteella. Ohrahiutaleista saa ihanaa puuroa. Ohrajauho on nähtävästi myös keittojen suurustamisessa aivan erinomainen. Ohrapuurosta ja jauhoista saa todella ihanaa teeleipää (näitä vain mia tai  bertta sikailu päivinä) Ohra on siis minulle yhtäaikaa niin turvaruoka kuin mia päivien vaararuokakin. Monipuolista siis =)

Kaadoin keiton pinnalle ennen syömistä vielä reilusti vehnäleseitä (10g) jotka maistuivat oikein hyvälle nokkosen kanssa. Rehellisesti sanottuna leseet eivät ainakaan puuron makua mielestäni paranna, mutta käytän niitä silti kuitujen ja täyttävyyden takia. Näin vatsakin toimii jopa melko vähilläkin kaloreilla. Vehnäleseet ja nokkonen oli kuitenkin todella toimiva yhdistelmä! Leseiden kanssa kannattaa kuitenkin olla varovainen, liikakäyttö on aiheuttanut tottumattomilla jopa suolitukoksia. Tuo 10g vehnäleseitä on jo aikamoinen kasa ja olenkin lukenut ettei kolmen ruokalusikallisen päiväannosta kannata ylittää... 10g vehnäleseitä on jo puoli desiä, eli pienempikin määrä varmasti riittäisi...

Nokkoskeitto/ 4 annosta/ 162kcal annoksessa
 
5dl rasvatonta maitoa
purkki (2,5dl) valio ruoka 5% rypsiöljystä, rasvasekoitetta
93 g nokkosta
29 g kevyt becel levitettä
53 g ohrajauhoja
5 dl vettä
suolaa, ripaus jauhettua muskottia

Ryöppää nokkoset keittämällä niitä 5 min. (olen aina ryöpännyt nokkoset) Huuhtele. Keitä hetki 5 dl:ssa vettä ja lisää maito-jauho seos ja anna kiehua hiljalleen. Lisää kerma ja becel. Mausta suolalla ja muskottipähkinällä. Nokkosen ryöppäysveden voi ottaa talteen ja käyttää vaikka hiusten huuhteluvedessä. Nokkosella saattaa olla hiuspohjaa hoitava ja hiustenkasvua edistävä vaikutus.

Uskoisin tämän reseptin maistuvan  muillekkin kuin kaloreitaan tiukasti vahtiville. Erinomainen varmasti ihan kaikille, mukaan lukien terveellisesti laihduttavat. Jos kaloreilla ei ole niin väliä, voi keiton leseiden sijaan syödä vaikka tuoreen täysjyväisen patongin palan kera.