Ison Bertan elimoinointia osa 2

Lienee aika vähän päivitellä miten minulla on mennyt. Viime kuussa siis yritin kovasti eliminoida Isoa Berttaa lopettamalla oksentelun ja toivoin tämän myös vähentävän ahmimista. Lupasin itselleni palkinnoksi onnistuneesta kuukaudesta Versacen hajuveden. En kuitenkaan mielestäni vielä onnistunut tarpeeksi hyvin ja vaikka nyt olenkin ollut 30 päivää oksentamatta, Bertta ei vielä viime kuun puolella näyttänyt suurestikaan hellittävän otettaan vaan ahmimiskohtauksia tuli tasaisin väliajoin.


Tämän kuun puolella on jo mennyt paremmin, kahteen viikkoon en ole saannut aivan maailman lopun meiningiltä kalskahtavia ahmimiskohtauksia. Viime viikolla ahmin viikonloppuna, tosin ahmimiskohtausten kalorit jäivät aikalailla tonniin joka on siis minulle todella vähän jos on kyse ahmimiskohtauksesta. Lisää epäonnistumista toi miehen kanssa syödyt ylimääräiset kalorit.... Paino ei ole pudonnut montaakaan sataa grammaa viime viikkoina ja se hiukan ahdistaa. Minun on kuitenkin pidettävä päivien kalorini tarpeeksi korkealla ettei repsahduksia satu. Viime viikko taisi olla ensimmäinen, jolloin koko viikko meni juuri niin kuin suunnittelinkin...

Tässä kuussa yritän siis olla kokonaan ahmimatta (ja oksentamatta) ja erityisesti olen kieltäytynyt ostamasta kotiin lainkaan vaaraherkkuja joita en osaa syödä lainkaan kohtuudella. Miehen luona en vain pysty kieltäytymään vaaraherkuista joten siellä minun oli vain pakko sallia itselleni poikkeus tämänkin kuun aikana...Joudun myös tällä viikolla kohtaamaan tuon todella todella pelottavan sunnuntai-illan kun tulen kotiin mieheni luota ja olen tottunut ahmimaan... Pari viikkoa sitten ostin kotiin kunnolla hyvän makuista syötävää ja onnistuinkin olemaan ilman ahmimiskohtausta ja nyt olisi tarkoituksena syödä ehkä jo vähän vähemmän. Ajattelin kuitenkin suunnitella itselleni syömiset yläkanttiin niin, että saan toki syödä kaiken suunnittelemani, mutta mielellään vähän vähemmän jos vain mitenkään kykenen...


 P.s Jääkäähän odottelemaan mahdollisia äijäviikkojeni postailuja. Tarkoituksena olisi seuraavina viikkoina toteuttaa yhtäkkinen ruokafantasiani niinkin miehisistä syömisistä kuin makkaraa ja kaalia, pitsaa ja ties mitä keksinkään... Tietenkin hieman kevyemmin. En tiedä mikä ihme testosteroni puuska minuun on iskenyt, vai olenko vain yksinkertaisesti saannut liian vähän rasvaa viimeaikoina ruokavaliostani. Mene ja tiedä.