Naisen kasvot ja yläruumis paiskaantuu lattiaan yhä uudelleen ja uudelleen ja uudelleen ja uudelleen ja uudelleen ja uudelleen.... kunnes naisen sydän ei enää lyönyt ja hengitys ei kulkenut, ja kunnes hänen ruuminsa ei enää ollut tunnistettavissa.

Unessa tänä aamuna juuri ennen heräämistä:

  
Nuori nainen sisutaa itselleen unelmien kotia. Pyykkiteline, koristeita, penkki, nukkekoti. Miten ne voisi asetella jotta kokonaisuus olisi toimiva ja täydellinen? 

... Hänen miehensä palaa töistä ja huomaa naisen syövän jonkinlaista leivosta. "Rakas, voisitko mitenkään lopettaa sen syömistä???" mies kysyy naiselta oudon hymyilevällä mutta tukahdetun agressiivisella äänellä.

Mies katselee vierestä naistaan kun tämä alkaa yhtäkkiä liikkumaan lattiaa kohti näkymättömän voiman avulla. Nainen taipuu keskeltä kahtia, aivan kuin näkymätön voima olisi ottanut tätä niskavilloista kiinni ja työntänyt tämän kasvoja voimalla kohti lattiaa. Nainen huutaa äärimmäisen kuolemanpelon vallassa kuin eläin jota nyljetään elävältä. Naisen kasvot ja yläruumis paiskaantuu lattiaan yhä uudelleen ja uudelleen ja uudelleen ja uudelleen ja uudelleen ja uudelleen.... kunnes naisen sydän ei enää lyönyt ja hengitys ei kulkenut, ja kunnes hänen ruuminsa ei enää ollut tunnistettavissa.

Mies ei näe tai ymmärrä kuinka hänen oma kätensä paiskaa vaimoa lattiaan. Mies vain hymylee tyynesti ja katsoo kuin transsissa kuinka näkymätön käsi paiskoo hänen rakastaan kuoliaaksi.

 Olen viettänyt jälleen hiukan hiljaiseloa oman itseni suhteen, enkä juurikaan ole pitänyt isoa meteliä itsestäni... Viime viikko oli totaalinen katastrofi ja mialin 4 päivänä viikossa. Ainoastaan yksi täysin onnistunut päivä koko viikon aikana. Tämä viikko on ollut jo hiukan parempi. Yksi Mia/bed päivä on kumminkin takana.

Tiistaina kävin ravitsemusterapeuttini juttusilla ja sovimme uudesta tavoitteestani. Tähän mennessä olen siis yrittänyt oksentaa viikossa maksimissaan 2 kertaa (1 oksentamiskerta tarkoittaa minun maailmassani yhtä mia-päivää jossa yrjötään pahimmillaan aamusta yöhön) ja punninnut itseni vain kerran viikossa perjantaisin.. Tiistaina sovimme vielä tämän päälle, että yritän saada ruokailurytmiäni paremmaksi, Minulla on saattanut olla aamiaisen ja päivällisen välillä helposti se 9 tuntia ja illalla kotona olenkin sitten sortunut mättämään aivan liian usein nyt viime viikolla.... Nyt yritän syödä aamiaisen, koulussa pienen evään ja illalla päivällisen kotona.

Ihanaa, kun terapeutin juttusilla ei ole kertaakaan puhuttu kaloreiden alhaisuudesta tai ylimenemisestä. Ainoastaan pienin askelin kohti terveempää elämää. Toki ravitsemusterapeutin tavoitteena on varmasti, että söisin vielä tarpeeksi ja monipuolisesti ja ilman oksentelemista tai ahmimista tai minikaloripäiviä, mutta oma salainen tavoitteeni on vain laihtua. Bulimia tai  jopa Bedmäinen ahmiminen estää laihtumisen. Jos pääsen bulimiasta eroon tai pääsen takaisin bulimareksia tyyliseen laihduttamiseen alan taas kutistua.

 Huomenna matkani käy vanhempieni luokse lapsuuden kotiini ja tiedossa on pikku loma gramman tarkkuudella mitatusta elämästäni ja kymemnesosa kalorin tarkkuudella mitatuista päiväkaloreistani. On melko vaikeaa mitata juuri se 40g funlightiä ja kaata ylimääräiset grammat takaisin pulloon tai saada kuorituista porkkanapaloista juuri se oikea määrä lisäkkeeksi niin, että ylimääräiset joko leikkaa pois liian suurista palasista miettien mikä pala kannattaa korvata milläkin jotta palasia ei tarvitsisi pilkkoa niin paljon (miksi en vain yksinkertaisesti raasta porkkanaa valmiiksi ison satsin ja punnitse raastetta oikeaa määrää??? jos raastan porkkanan kuitenkin pilkkomisen ja punnitsemisen jälkeen????) Olen koko viikonlopun suuripiirteinen ja käytän vain päänsisäistä noin osapuilleen kalorilaskuriani.... Suuri haaste tulee olemaan, että söisi tarpeeksi muttei liikaa, ilman ilmaisen ruoan ahmimista kun kukaan ei katsele...

Huomenna myös punnitsen itseni. Painoa saattaa olla enemmän kuin viime punnituksessa. Minä pelkään. En saa ahdistua. Koko viime viikko meni pieleen ja painoa saattaa vielä olla koholla ja varmasti onkin... Kyllä paino lähteet kunhan en ahdistu liikaa... Mutta pelottaa niin kamalasti....